1. Ikuinen - säv. & san. Jussi
2. Aikasi on nyt - säv. & san. Jussi
3. Valvekooma - säv. & san. Teemu
4. Kultakalat - säv. & san. Jussi
5. Juhlahuone - säv. & san. Teemu
6. Hopea - säv. & san. Jussi
7. Maailma puhaltaa - säv. & san. Jussi
8. Silkkiin käärittyinä - säv. & san. Teemu
9. Poispäin minusta - säv. Janne & Jussi, san. Jussi
10. Sinä maalaat mieleni - säv. & san. Teemu
1. Ikuinen
En enää nää kuin varjon siitä mitä niin pelkäsin
Siltikään en muutu liikaa etten valehtelisi
Turhista asioista,jotka kohta kiertää ympyrää
Tänään,tahdon luet ääneen minun sanani
Etkö nää? En voisi pettää millään mun lupaustani
Valkealla lakanalla toinen tahtoo kaiken ikuistaa
Liikaa on rakkautta yhdessä sydämenlyönnissäni
Ota minut vastaan ja pelasta minut minulta itseltäni
Sillä jokainen tyhjä päivä on minulle liikaa
Hyvästejäkään en lue kun kiroaisin sinut rakkaani
Käsiini jää mitä annat kannan varmasti
valkealla lakanalla toisen ikuisuuteen tuudittaa
Turhaan olen soujellut jokaista kaunista sanaani
Otatko sen vastaan jos annan sinulle pyhimmän aarteeni
Anna minun suojella,taistella vierelläs maailman pahuutta
Romeo hylkäsi Julian
Julia hylkäsi Romeon
Mutta sinä
Sinä olet ikuinen
sun ei tarvitse nousta ylös öisin
koska itket kaikki yöt
ja aamulla et muista
miksi sun sydän raiskattiin
kuka riisui sinut valheillaan ja puhkoi silmäsi
niin että joka hetkessä elit täysillä
ja otit kaiken kerralla sen tiesit itsekin
hei silti jalkasi jaksaa yhden elämän kantaa, näin se on
sillä koko maailma roikkuu harteillasi
sinun silmäsi painaa, sun täytyy taistella vastaan, näin se on
niin aikasi nyt on
sulle pelko on sairautta, jota pitää lääkitä
valmiiksi kuopattuja haaveita
kun et tahdo mitään, et enää tunne ketään
kuka tuntisi sut sellaisena kuin sinut veistettiin
niin että joka hetkessä vielä eläisit täysillä
etkä lakastuisi niin kuin kaikki muut sun ympäriltä
hei silti jalkasi jaksaa yhden elämän kantaa, näin se on
sillä koko maailma roikkuu harteillasi
sinun silmäsi painaa, sun täytyy taistella vastaan, näin se on
niin aikasi nyt on
nyt painot nilkoissa
leijuu ilmassa
unohtaen minne minut tai hänet
haudattiin
3.Valvekoomа
Tiemme vie kauemmas auringosta
Toivomme kaaoksen armoilla
Vaan toivo ja rakkaus ei kuole koskaan
Tuhkasta nousemme vastarintaan
Aika koittanut on uuden vallankuomuksen
Ja näyttää ketkä hallitsee
Mustan auran ympäröimät kivisydämineen
Vie meitä valvekoomaan
Jos löydämme paikkamme auringosta
Niin kultaiset portit kutsuu luokseen
4. Kultakalat
Satamassa tyttö oottaa laivaa
Horisontti kyynelvirran alla
Luvattu on tähdistä oma paikka
Osoitettu että tuolla kaukana
Paljon parempi on olla
Kuin kultakala pohjattoman meren pyörteissä
Ei pelkää päiviä, öitä kylmiä
Helvetti on tuttu ollut jo kauan
Poika uskonut ja sopinut rauhan
Pääset perille jos teet toiveesi aina
Iltaisin kun matkaat myrskyn alla
Näin parempi on olla
Kuin kultakala pohjattoman meren pyörteissä
Ei pelkää päiviä, öitä kylmiä
Aivan kuin kultakalat
Lupauksemme tuulen sylissä
Reittimme keskellä tahtoisin olla jo perillä
5. Juhlahuone
Muistoina siitä ajasta
Paljon arpia eikä niitä laimentanut
Yksinäisyys
Ei katoa ei poistu
Ilman sinua kai kuihtunut pois
Ennen aikaansa
Niinä hetkinä
Kun sielu pois heitettynä
Riittäisi vain yksi mahdollisuus
Tuntea ja löytää se ainoa oikea
Haudata pois kaikki murheensa
Avaan siipeni viimeiseen lentorataan
Muuttaen suuntani yön sylistä aamukasteeseen
Kyllä mä tiesin että ei voi aina sataa
Sillä hetkellä kun sä astuit juhlahuoneeseen
Vailla toivoa
Matka tuntuu loputtomalta
Täältä kaukaa pimeyden sydämestä
Tuntemattomaan
Taistelun jälkeen punnitaan
Tekomme viisauden juurella
Avaan siipeni viimeiseen lentorataan
Muuttaen suuntani yön sylistä aamukasteeseen
Kyllä mä tiesin että ei voi aina sataa
Sillä hetkellä kun sä astuit juhlahuoneeseen
Sinä olet se joka minut vapauttaa
Avaan siipeni viimeiseen lentorataan
Muuttaen suuntani yön sylistä aamukasteeseen
Kyllä mä tiesin että ei voi aina sataa
Sillä hetkellä kun sä astuit juhlahuoneeseen
6. Hopea
Ulkona valoissa,en muista sitä kohtaa
Milloin me viimeksi kohtasimme
Niinä iltoina kun leijuimme ilmassa
Tiesin etten vastaankaan voisi koskaan taistella
Tahdon sun lähelle
Nousta vielä korkeemmalle
Tiesin kaikki kääntyy kuitenkin
Unelmani saa taas ottaa
Jossain muualla,ilman sinua
Tiesin varjot väistyy hopeaa
Niskasta nostaa hampaat
Ennen aamua olet jo muualla
Muistan sut kauneimpana
Siinä mun maailmassa
Millaista aiemmin en edes osannut kuvitella
Silti en luovuta
Itke sun ranteilla
Me vartioimme itse omia tekojamme
7. Maailma puhaltaa
En vieläkään tahdo ymmärtää
Miksi mun sielu itkee
Kaiken edestäni sotkee
Tuskin selvää muutenkaan
Täällä mistään saan
Silmät painaa,sielu polttaa,tuhkaa karistaa
En tahtoisi luovuttaa,siltaamme hajottaa
Luonasi on parempi kuin kuilun reunalla
kun maailma puhaltaa
Sydän hakkaa,ei osaa valita
Tahtoisin tietää iloa vai surua hengittää
Yksin jään,ei vieläkään tartu kinni kätesi
Vaanse lähtee itsestä
Miten voisin selittää? Miten voisit ymmärtää?
Mielikuvitus kun liikkuu en ole läsnä
Et enää muista minua kun olin paikalla
Tahdon että tiedät,olet saanut palan minusta
8. Silkkiin käärittyinä
Vioittuneet on maailman rattaat
Pelastuneet sen kylmästä huomasta
Muiden ilmeet kuin harmaata massaa
Seasta sen kuin aurinko loistaa
Sinun kasvosi
Peloissani mielemme turtuu
Sisälläni toivomme turvassa
Me piiloudutaan kun sinetti murtuu
Sivusta katson kun maailma loppuu
Viimeinkin
Kuin silkkiin käärittyinä maailman pyörteessä
En orroita milloinkaan
Voimattomanakin minä kantaisin meitä
Armeijat kannoillaan
Kohtaloni asuu sinussa
Pidä se salassa pidä se turvassa
Enkä minä milloinkaan päästä irti sinusta
Tähtien loisteessa me kuljemme turvaan
Viimeinkin
9. Poispäin minusta
Mieleni järkkynyt, pettynyt, luopunut
Kääntynyt pisteeseen, missä löydän sut uudelleen
Vaikka tiesin kauan sitten et sä meet
Jalkani painavat seuraavat huomiseen
Et kuule minua, kun viimein olet paikalla
Turhautuneena mun jäisillä ranteilla
Vieläkin kierrät mut, työnnät mut hulluuteen
Vihaan sinua
Tahdon poistut paikalta, taas aloitan lauseet
Mene poispäin minusta
Älä tule lähemmäksi mua
Jos sulla kerran ei oo hyvää syytä jäädä tänne
Kehomme tahtovat toimia vastaamme silti kaikesta
Mitä tahdot minusta? Luuletko, etten luopuisi kaikesta
Särkynyt korjattu viimeiseen kohtaukseen
Pelkään luopua
Ettet ole paikalla
Taas kun aloitan lauseet
Älä tule lähemmäksi mua
Älä edes katso minua
Jos sulla kerran ei oo hyvää syytä jäädä tänne
on paljon siellä (единственное слово под вопросом)
näin kauniimmin sut muistoihin saan
10. Sinä maalaat mieleni
Pelko siitä että kaikki johtaa
Samaan mustaan tyhjyyteen
Ei ollutkaan todellista
Kun aika jäi paikoilleen
Ne kertomukset onnesta
Syntyivät uudelleen
Sinä maalaat mieleni niin kauniiksi
Kuin huume suonissani loputtomasti virtaa
Sinä jäät minun sisääni ja aikojen halki
Rakkautemme virtaa
On hetkiä kun en tahdo muistaa
Aikaa kuilun reunalla
Näen kaiken kauniimpana
Sinun vuoksesi
Tunnen että kaikki muuttuu
Ei jätä mitään ennalleen
Se musta verho on poissa
Ikuisesti
